Näkymätön rotu Valokuvataiteen museossa
Näyttelytilan ovessa varoitetaan, että sisältö saattaa järkyttää tai loukata kävijöitä
Rotysyrjintää käsittelevän Valokuvataiteen museon näyttelyn teksteissä kirjoitetaan "Valkoisuus" ja "Valkoiset ihmiset" isolla alkukirjaimella, ja samoin "Mustat ihmiset". Teostekstit ovat pitkiä, mutta ehkä tässä näyttelyssä pituus on tarpeen.
Esitys alkaa Zanele Muholin valokuvalla, jossa musta nainen
katsoo näyttelyyn tulijaa. Teostekstin mukaan katse kiinnittyy suoraan katsojan
silmiin – ja siten määrittelee, miten häntä katsotaan ja miten hän tulee
nähdyksi.
Mielellään ajattelee, että kyseessä on myös erityisesti
vanhemmassa maalaustaiteessa käytetty esittämistapa, jossa joku henkilö tai
toimija maalauksessa katsoo kohti katsojaa, ja ikään kuin osallistaa katsojan
osaksi kuvan tarinaa. Tässä tapauksessa kävijä aika oivallisesti siirtyy mukaan
näyttelyn tariaan. Hyvää kuratointia.
Näyttelyyn oli poimittu kiinnostavia teoksia, joista erityisesti
Arthur Jafan 29 minuutin videokollaasi oli erinomaisen vaikuttava. Teoksen nimi
oli "Valkoinen albumi", mutta kyseessä ei todellakaan ollut Beatlesin
tunnettu teos. Video oli todella tehokas. Ahdistava leikkaus, rytmi ja sisältö
– analyysi valkoisuudesta ja taustalla tietysti mustan väestön syrjintä
Yhdysvalloissa – sai näyttelyn ulko-oven varoituskyltin varoitukset tuntumaan
todelta. Jo tämän videoteoksen vuoksi kannattaa käydä näyttelyssä.
![]() |
ANA ZIBELNIK & JAKOB GANSLMEIER. BEREITSCHAFT (2024). Videoveistos |
Kun kyseessä on Valokuvataiteen museo, niin näyttelyssä oli videoiden ja videoveistosten ohella myös perinteisempiä valokuvia. Kiinnostava kattaus niitäkin. Näissä tultiin aiheiden osalta jo kotimaan kamaralle.
![]() |
KARL OHIRI. Artist as Santa (2015). Fine Art Giclée-vedos ja joulukortti |
Museo harrastaa näyttelyssä museoille harvinaista itsekritiikkiäkin. Yujie Zhoun teoksessa havainnollistetaan, millainen väestöryhmiä koskeva aukko museon kokoelmissa on. Aasialainen diaspora puuttuu kokoelmista. Ulkopuolelta katsoen tässä ei välttämättä ole kovinkaan yllättävää. Museo on pienen maan kohtalaisen pieni ja nuori, eikä välttämättä pysty ulottamaan kokelmien keruuta kovin laajalle. Aasialaista kokoelmaineistoa kai olisi kiinnostavaa tutkia Museoviraston kokoelmista, ainakin 1800-luvun kolonialismin kaudelta. Hyvä kuitenkin että museot tarkastelevat kokoelmiaan ja niiden puutteita kriittisesti.
Minna L. Henrikssonin Ruotsin historian rodullistamiseen
liittyvässä seinäpiirroksessa, verkostokartassa, myös havainnollistuu, että
itse asiassa museot, Nordiska museet, Etnografinen museo ja Ruotsin historian
museo olivat olennainen osa rodullistamista.
![]() |
MINNA L. HENRIKSSON. Nordic Race Science (2016–). Seinäpiirros. Yksityiskohta |
Kuvat näyttelystä, kuvattu 30.9.2025 (OI)
NÄKYMÄTÖN ROTU
Avoinna 1.3.2026 saakka
Näyttelyn kuratointi
PÄIVIÖ MAURICE OMWANE, ORLAN OHTONEN
Näyttelyn taiteilijat
TAYO ADEKUNLE, SIM CHI YIN, MINNA HENRIKSSON, IMA IDUOZEE, UWA IDUOZEE, NAYAB IKRAM, ARTHUR JAFA, KAHLIL JOSEPH, RAAKEL KUUKKA, RENE MATIĆ, ZANELE MUHOLI, KARL OHIRI, ELHAM RAHMATI, LADA SUOMENRINNE, YUJIE ZHOU, ANA ZIBELNIK & JAKOB GANSLMEIER
Hesarin juttu näyttelystä 3.10.2025
Kommentit
Lähetä kommentti