museumguide.fi

Sinebrychoffin taidemuseo on osa Kansallisgalleriaa. Bulevardilla, Hietalahden torin kupeessa sijaitseva pieni museo on Sinebrychoffin suvun kotitalossa ja konttorissa. Talo liittyi laajaan Sinebrychoffin tehdasalueeseen. Sinebrychoff on Pohjoismaiden vanhin panimo ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys. Panimo toimi tällä alueella vuodesta 1819 aina 1990-luvulle saakka. Nykyisin Koffia ja muita juomia tehdään Keravalla Bulevardi 40, maaliskuu 2025. Kuva kirjoittajan Kauppaneuvos Nikolai Sinebrychoff rakennutti vuonna 1842 osoitteeseen Bulevardi 40 kaksikerroksisen empirekivirakennuksen. Sen suunnitteli arkkitehti Jean Wik. Pihan puolella on kaunis puisto. Näköala Sinebrychoffin tornista pohjoiseen. Etualalla Sinebrychoffin huvila, Bulevardi 40, sen takana Antreankatu 37, 35, 33 ( ent. Antinkatu nyk. Lönnrotinkatu 37. Carl Hoffers, 1870. Helsingin kaupunginmuseo. Finna Ylioppilasnuorukainen ystävänsä kanssa Sinebrychoffin puistossa. Helsingin kaupunginmuseo. 1893. Finna Sinebrycho...

Elämme keinovalon maailmassa ja ainakaan Helsingissä ei ole kovin helppoa kokea tähtikirkasta taivasta. Jos havainnointiin kuitenkin tulee tilaisuus, niin taivaankannella avautuva Linnunrata kyllä tekee  kovettuneeseenkin ihmiseen vaikutuksen Björn Weckström. Biomekaaninen käsi. 1978. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen Kiasman näyttely on nimeltään Linnunradalla. Näyttely alkaa Linnunradan määrittelystä, ja etsii maan ja aurinkokunnan kuvauksia ja olemassaolon kuvauksia kuvataiteessa.  Linnunrataa kuvataan kansanperinteessämme sillaksi kuolevaisen maailman ja jumalallisen välillä. Tähtitaivas on mystinen polku, jota joutsen, pyhät linnut ja sankarit voivat kulkea. Linnunrata on inspiroinut lukemattomia tarinoita ja taiteilijoita ja on kai edelleenkin läsnä suomalaisessa mielikuvituksessa. Kyseessä on hyvin ajateltu näyttely. On harmi, että näyttely ei oikein ole näkynyt mediassa. Näyttelyuutisiin tai kritiikkeihin ei nykyisillä supistuneiden kulttuuritoimitusten sivu...

 Museo-opas on hyvä aloittaa kirjaimesta A. Ensimmäiseksi museoksi siis valikoituu Ateneum. Kun kiertää eurooppalaisia kansallisgallerioita, niin usein joutuu ainakin pienempien maiden osalta havainnoimaan aika vaatimattomia näyttelyjä. Esillepano on joskus provinsiaalinen, vaikka taiteilijoissa olisi ainesta enempäänkin. Suomi on kaukana pohjoisessa, joskus saareksikin luonnehdittu maa. Täälläkin sisäänpäin kääntymisen vaara on ilmeinen. Mielestäni museo kuitenkin on onnistunut näyttelyissään. Kuva näyttelystä. Vasemmalla Wäinö Aaltosen Graniittipoika I, 1917–1920. Punainen graniitti Nykyisin hallinnollisesti osana Suomen kansallisgalleriaa toimiva perinteikäs museo sijaitsee aivan Helsingin keskustassa. Vastatapäätä on Eliel Saarisen suunnittelema rautatieasema, joka valmistui vuosina 1909 ja1919. Helsinki vuonna 1900.  Rautatietorin laidalla  (nro2) Atenumin rakennus. Rautatieasema on vielä nykyistä edeltävä Carl Albert Edelfeltin suunnittelema, vuonna 1861 valmistunut...