museumguide.fi

Muistan, kun opintomatkaa suunnittelevat taidehistorian opiskelijat, minä muiden muassa, pidimme kahvilaa Ateneumissa. Olisikohan kahvila ollut museon kakkoskerroksessa. Tapahtuma-aika oli Ars-näyttely vuonna 1983. Kahvila tuotti hyvin ja matka Yhdysvaltoihin odotti. Nykytaiteen katsominen ja kokeminen on tällä hetkellä helppoa. Ennen oli toisin ja siihen Ars -näyttelyt vastasivat. Ensimmäinen näyttely oli vuonna 1961, sen jälkeen 1969, 1974 ja 1983; yhteensä kymmenen katselmusta. Ars-näyttelyiden merkitys on vähentynyt vuosien varrella. Yksi vaikuttaja tässä on ollut Nykytaiteen museo Kiasma. Kiasmaa kuvaava malli. Kuvattu museon näyttelystä Nykytaiteen museo saatiin Ateneumin kolmanteen kerrokseen toukokuussa 1991 ja samalla suunniteltiin uutta museorakennusta. Sopiva paikka museolle löytyi aivan Helsingin ydinkeskustasta. Uudesta museosta järjestettiin avoin arkkitehtuurikilpailu. 516 ehdotuksen joukosta voitti amerikkalaisen arkkitehdin Steven Hollin suunnittelema Kiasma. Museo a...

Uutinen Helsingin Sanomissa kertoi, että Tove Janssonin puistoon Katajanokalle halutaan taiteilijan patsas. Alkuperäisessä valtuustoaloitteessa oli esitetty puistoon omalla jalustallaan seisovaa muumipeikkoa, mutta ideaa laajennettiin myös taiteilijaa esittävällä teoksella. Tove Jansson todellakin tunnetaan parhaiten muumeistaan, mutta kuten Helsingin kaupungin taidemuseon HAMin näyttelyssä ilmenee, taiteilija oli paljon muutakin kuin rakastettujen muumien luoja Tove Janssonin omakuva Muumien ympäröimänä. © Moomin Characters Esillä on kattavasti Tove Janssonin monipuolista taiteellista tuotantoa. Erityisen kiinnostavia ovat vähemmän tunnetut  julkiset teokset. Tove Jansson (1914–2001) oli lahjakas taiteilija, joka Muumien ja muun tuotannon ohella toteutti myös lukuisia julkisia taideteoksia, kuten seinämaalauksia, freskoja ja koristemaalauksia ravintoloihin, oppilaitoksiin ja päiväkoteihin. Näiden teosten tekeminen vaati Janssonilta pitkäjänteistä työskentelyä ja uusien tekniik...

 Museo-opas on hyvä aloittaa kirjaimesta A. Ensimmäiseksi museoksi siis valikoituu Ateneum. Kun kiertää eurooppalaisia kansallisgallerioita, niin usein joutuu ainakin pienempien maiden osalta havainnoimaan aika vaatimattomia näyttelyjä. Esillepano on joskus provinsiaalinen, vaikka taiteilijoissa olisi ainesta enempäänkin. Suomi on kaukana pohjoisessa, joskus saareksikin luonnehdittu maa. Täälläkin sisäänpäin kääntymisen vaara on ilmeinen. Mielestäni museo kuitenkin on onnistunut näyttelyissään. Kuva näyttelystä. Vasemmalla Wäinö Aaltosen Graniittipoika I, 1917–1920. Punainen graniitti Nykyisin hallinnollisesti osana Suomen kansallisgalleriaa toimiva perinteikäs museo sijaitsee aivan Helsingin keskustassa. Vastatapäätä on Eliel Saarisen suunnittelema rautatieasema, joka valmistui vuosina 1909 ja1919. Helsinki vuonna 1900.  Rautatietorin laidalla  (nro2) Atenumin rakennus. Rautatieasema on vielä nykyistä edeltävä Carl Albert Edelfeltin suunnittelema, vuonna 1861 valmistunut...