Kesä 2026 Lappeenrannan taidemuseossa

Olin aikoinaan museonjohtajana Lappeenrannassa. Paikallisista taiteilijoista erottui Tampereelta rakkauden perässä muuttanut Unto Ahjotuli. Lappeenrannan taidemuseon muistonäyttelystä tuli nostalginen olo. Vaikka en itse erityisemmin vaikuttanut teosten hankintaan, taidemuseon kokoelmista koostettu näyttely osoittaa, että hyvää taidetta on ostettu lappeenrantalaisten yhteiseen taidekokoelmaan

You can read this text in english from here

Ehkä nostalgia vaikuttaa taustalla, mutta näyttely tuntuu suuremmalta kuin vain yhden salin laajuiselta.

Yllätyin siitä, että Ahjotulen poptaiteesta ammentava taide tuntui täydellisen ajankohtaiselta. Kuraattori on oivallisesti rakentanut joukon Ahjotulen maalauksia jatkumoksi, sarjaksi, joka peilautuu tähän nykyiseenkin maailmaan. Maalaukset kuvaavat militarisoitumista sekä eriarvoistamiseen johtavia säästö- ja sopeutustoimia. 

UNTO AHJOTULI. Veret seisauttava syksy. Staggering autumn.1992

Toivottavasti ei ole enne, että tämä näyttelyn johdanto päättyy Ketjureaktio-nimiseen teokseen.

UNTO AHJOTULI. Ketjureaktio. Chain reaction. 2006

Ja miten hyvin Ahjotuli on tavoittanut Hornet-hävittäjäkauppojen aikaisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin muikean, tietäväisen hymyn. Ahjotulen naiskuvat ovat tästä ajasta katsoen kuin pin up -kuvia. Mutta taisi sellaisia tehdä Roy Lichtensteinkin. 

UNTO AHJOTULI. Kova nakki (Puolustusministeri Elisabeth Rehn ja Hornet-hävittäjät). Difficult task (Minister of Defense). Elisabeth Rehn and Hornet fighters). 1992

Pin-upit eivät kuitenkaan taida olla vain naisia miehisen katseen kohteena, vaan taiteilijan tuotannossa toistuva arkkityyppi. Hahmot voi halutessaan nähdä myös feministisemmästä katsannosta leikillisen itsevarmuuden symboleina.

Ahjotulella ei ollut taiteilijan formaalia koulutusta takanaan. Siitä huolimatta — tai juuri siitä johtuen — hänen taiteensa on Suomessa harvinaisen omaperäistä.

Ahjotulen ohella Lappeenrannan taidemuseossa on esillä laaja Sami Parkkisen (s. 1974) näyttely Kuka kantaa valoa.

Yksityisnäyttely esittelee teoksia vuosilta 2010–2026. Museo kertoo, että valokuvien ja valokuvaa hyödyntävien veistoksellisten teosten kautta Parkkinen tutkii ihmisen henkistä kasvua, tietoisuuden kehitystä, luontosuhdetta sekä kykyä muuttaa toimintatapojaan.

Kuva näyttelystä

Näyttelyssä on esillä myös Isän ja pojan suhde. Lappeenrannassa ei voi myöskään unohtaa Parkkisen tekemiä tilaustöitä lappeenrantalaiselle Kotiteollisuus-yhtyeelle. Parkkinen on vastannut yhtyeen visuaalisesta ilmeestä aina 2000-luvun puolivälistä lähtien.

Kuva näyttelystä

Kotiteollisuus, Susirajalla-levyn kansikuvat

Salitekstien kertomaa: Unto Ahjotuli

Unto Ahjotuli (1938, Järvenpää – 2024, Lappeenranta) teki uran kuvataiteilijana, mutta hän oli myös arvostettu graafikko, performanssitaiteilija, runoilija ja lehdentekijä. Työläisperheen poika Unto oli nuoruudessaan paikallisen muotokuvamaalarin opissa, ja myöhemmin hän hankki oppisopimuksella kirjapainoalan ammattitaidon.

Ahjotuli teki valtakunnallisen läpimurtonsa 1980-luvun alussa omalaatuisena ja värikkäänä poptaiteilijana ja postmodernistina, joka ennakkoluulottomasti yhdisteli teoksissaan erilaisia elementtejä.

Tampereella asunut Ahjotuli muutti 1980-luvulla rakkauden perässä Lappeenrantaan. Ahjotuli asui viimeiset elinvuotensa Galleria Pihaton taiteilija-ateljeessa. Hän oli myös keskeisesti mukana kulttuuriympäristön kehittämisessä Lappeen vanhan pappilan ympäristössä.

Valokuvat näyttelystä kirjoittajan 11.6.2026

Museon nettisivut