Magdalena Abakanowicz HAMissa

Tästä näyttelystä vaikutuin

SELÄT. 1976–80, juuttikangas, hartsi. Marta Magdalena Abakanowicz Kosmowska ja Jan Kosmowski -säätiö, Varsova

You can read this text in english from here 

Puolan kansainvälisesti tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Magdalena Abakanowiczin (1930–2017) näyttely Rajojen ylittäjä on esillä HAM Helsingin taidemuseossa 30.8.2026 saakka. Tämä on taiteilijan ensimmäinen laaja yksityisnäyttely Suomessa.

Portaita kävellessä kohti yläkerroksen näyttelyä massiivinen köysi johdattaa kulkijan perille, ja näyttelysali avautuu kävijälle. 

KÖYSI (YKSITTÄINEN) 1972, veistos (juuttiköysi, musta juuttikangas, punainen maali). MOCAK-taidekokoelma, lahja Teresa ja Andrzej Starmachilta

Tässä näyttelyssä Tennispalatsin näyttelytilan joskus ylimittaiseltakin tuntuva korkeus toimii. Ensi silmäyksellä taideteosten metsä näyttää monumentaaliselta, ja keskellä sijaitsevan teoksen nimeksi paljastuukin Monumentaalinen sommitelma.

MONUMENTAALINEN SOMMITELMA. 1973–75, sisal, pellava, villa. Museo Puolan valtion alkuperästä, Gniezno

Tekstiilitaiteen ja kuvanveiston rajanveto on joskus kiinnostavaa. Harvoin kuitenkaan yhtä kiinnostavaa ja hallittua kuin Abakanowiczillä.

ABAKAN KELTAINEN.1970, sisal. Kansallismuseo, Poznań

Köydet ja hiukan saksalaisen nykytaiteen suurnimen Joseph Beuysin (1921–1986) tapaan käsitellyt tekstiilit ja teoskokonaisuudet ovat todella vaikuttavia.

Taiteilijoiden taiteesta onkin nostettu esiin useampia yhteisiä teemoja, ja vaikka he toimivatkin rautaesiripun eri puolilla, esiin on nostettu myös konkreettinen yhteys.

Vuonna 1981 Joseph Beuys lahjoitti merkittävän osan omasta tuotannostaan, arkiston nimeltä Polentransport, Puolassa sijaitsevalle Łódźin taidemuseolle (Muzeum Sztuki w Łodzi). Tämä oli solidaarinen ele Puolan silloista opposition liikehdintää kohtaan. Olen joskus nähnytkin kyseisen arkiston näyttelyn. Tässä näyttelyssä ollaan kuitenkin aivan eri tasolla.

Näyttely jakaantuu kahteen osioon. Toisen salin ihmisryhmät eivät aluksi tehneet yhtä suurta vaikutusta kuin ensimmäinen osa, mutta Sotaleikit-sarja sekä Masurian järvialueen poljetun luonnon ja taistelutantereen teokset, droonimaisine lintuveistoksineen, toivat näyttelyn tämän osion epämiellyttävän ajankohtaiselle tasolle.

LINTU "LE". 1997, teräslanka rautaisella jalustalla. Marta Magdalena Abakanowicz Kosmowska ja Jan Kosmowski -säätiö, Varsova

VÄKIJOUKKO. 1986–96. juuttikangas, hartsi. KÄVELEVÄT HAHMOT. 1999, juuttikangas, hartsi. Marta Magdalena Abakanowicz Kosmowska ja Jan Kosmowski -säätiö, Varsova

Saliteksteistä poimittua: näyttelyn tärkeimmät teemat

1. Abakanit – Kun tekstiili astui irti seinistä

1960- ja 70-luvuilla Abakanowicz mullisti taidemaailman suurilla, sisalkuidusta kudotuilla teoksillaan, joita alettiin kutsua hänen sukunimensä mukaan *Abakaneiksi*. Nämä teokset rikkoivat perinteisen kuvanveiston ja tekstiilitaiteen rajoja.

HAMissa Abakanit on ripustettu taiteilijan omien alkuperäisten ohjeiden mukaan ”tekstiilien metsäksi”. Näyttelyn kuraattori on Sopotin taidemuseon johtaja Eulalia Domanowska. 

Kyseessä on elämyksellinen installaatio eli ympäristö, jossa teokset keskustelevat tilan ja katsojan kanssa. Karheat, orgaaniset pinnat tuovat mieleen niin ontot puunrungot, suonistot kuin suojaavan ihonkin.

ABAKANY. 1970. 35 mm:n filmi siirretty digitaaliseen muotoon, väri, ääni. Kesto: 00:13:05 min. Kieli: Puola, tekstitys suomeksi ja englanniksi. WFO Film Studio, Łódź

2. Köysien verkostot

1970-luvulla mukaan tulivat paksut juuttiköydet. Abakanowicz käytti köysiä paitsi materiaaleina, myös tilallisina elementteinä, joilla hän kirjaimellisesti ohjasi katsojan kulkua – toisinaan jopa ulos galleriatiloista kaupunkikuvaan. Köysi symboloi teoksissa yhteyksiä, hermostoja, kasvien juuria sekä voiman ja haavoittuvuuden herkkää tasapainoa.

3. Ihmisryhmät ja jaettu muisti

1970-luvun puolivälissä taiteilija siirtyi esittävämpään suuntaan. Kovetetusta juuttisäkistä ja hartsista syntyi päättömiä, yksilöllisyydestä riisuttuja ihmishahmoja. Kurinalaisissa riveissä istuvat ja seisovat joukot (kuten Selät-sarja, joka nähtiin Helsingissä edellisen kerran Ars 83 -näyttelyssä) kuvaavat koskettavasti järjestelmän ylivaltaa ja toivotonta yhdenmukaisuutta, mutta samalla myös hiljaista kapinaa ja haurautta.

4. Sotaleikit

Näyttelyn loppupuoli syventyy luonnon ja ihmisen kiertokulkuun:

Sotaleikit: Masurian järvialueen kaadetuista puunrungoista kirveellä ja moottorisahalla työstetyt teokset muistuttavat haavoittuneita sotureita tai räjähdysalttiita sotakoneita. Esimerkiksi jättimäinen Sroka (Harakka) tasapainoilee tuhon ja uudelleensyntymän rajalla.

Mutantit: Vuodesta 1992 alkaen syntyneet nelijalkaiset, muinaisen oloiset eläinhahmot herättävät uteliaisuutta ja muistuttavat meitä siitä, että olemme kaikki samaa rakennetta luonnon kanssa.

Taiteilijan tarina

Abakanowiczin taide kumpuaa HAMin mukaan syvältä hänen omasta elämänhistoriastaan. Yläluokkaiseen perheeseen vuonna 1930 syntynyt taiteilija joutui pakenemaan lapsuudenkodistaan toisen maailmansodan jaloista. Sodanjälkeisessä, kommunistisessa Puolassa hän joutui salaamaan taustansa voidakseen opiskella.

Magdalena Abakanowicz työssään kangaspuiden äärellä, Varsova, 1960-luku. Kuva: © Jan Michalewski / Marta Magdalena Abakanowicz Kosmowska ja Jan Kosmowski -säätiön arkisto

Työskentelyolosuhteet olivat ankarat ja materiaaleista oli pulaa, mutta sinnikkyys ja yhteistyö muiden taiteilijoiden kanssa johtivat lopulta läpimurtoon São Paulon biennaalissa vuonna 1965.

Näyttelyn yhteydessä toimii Kudontakerho (HAMin taidepaja).  Se on Magdalena Abakanowiczin taiteesta inspiraationsa saanut yhteisöllinen tila, jossa on koko huoneen täyttävä kudontakehys, lankoja ja kuituja. Tila on avoinna joka päivä omatoimiseen tai ohjattuun tekemiseen.

***

Kuvat näyttelystä kirjoittajan, 12.5.2026

Museon verkkosivut

Viisi museota Helsingissä