Marguerite Humeau Helsingin taidemuseossa HAMissa

Lontoossa asuvan ranskalaisen taiteilijan Marguerite Humeaun näyttely sijaitsee HAMin yläkerrassa, Ars Fennica -näyttelyn vieressä. Tilaa rajaa neliönmuotoinen valkoinen kangas. Mielestäni Humeaun teokset vaativat melko intiimin ja suljetun ympäristön tullakseen esitellyksi parhaalla mahdollisella tavalla. Kangas ympäröi osan teoksista ja ehkä muuttaa karun, korkean näyttelytilan ihmisläheisempään mittakaavaan. Samanlaisessa tarkoituksessa toimivat katonrajassa olevat valopallot, jotka tuovat etäisesti mieleen riisipaperivalaisimet. Tilan äänimaisema on miellyttävä

Voit lukea tekstin englanniksi tästä


Lattialla seisovia teoksia ei ole eristetty köysillä tai merkitty millään tavalla. Tämä on epäilemättä paras ratkaisu teosten kokemisen kannalta. Ymmärrän toki myös sen, miksi museovahtimestarit kiertelivät tilassa valppaina. Taideteosten materiaalit, usein vaha ja lasi, eivät ole erityisen iskunkestäviä.


Humeaun taide vaatii tietynlaista mietiskelyä. Kerrokselliset vahapinnat ja orgaaniset muodot, kupliva itiöaines – kyse tuntuu olevan luonnosta ja sen sykleistä. Mieleen nousee syksyinen sienimetsä: sammaleen päällä kantarellit ja tatit, ja alla laajat maanalaiset rihmasto-verkostot.

Sienipuutarhan suojelija 2023. Terrakotta, pigmenttejä, 150 vuotta vanha jalopähkinä (kuolinsyy: tuntematon), suupuhallettu lasi, Termitomyces-sienet ja pronssi. Alkuperäinen ääni: Bendik Giske

Ja miksi näyttelyn nimi on Torches (Soihdut)? Museon selitys on, että nimi Soihdut viittaa taideteoksiin oppaina eri aikakausien välillä. Soihtujen lailla teokset luovat valoa menneisyyden kerrostumiin ja jo menetettyyn maailmaan, sekä näyttävät tietä tulevaisuuteen.

Echo, kuolevaiseksi suunniteltu matriarkka. 2016. Polyuretaanivaahtomuovi, valkoinen maali, akryyliosat, lateksi, silikoni, nailon, lasinen keinosydän, vesipumput, vesi, kaliumkloridi, jauhemaalattu metallijalusta, ääni. Äänisuunnittelu, orkestrointi: MARUSKES (Lida Brouskari & Tania Zountsa). Dramaturgia: John O'Rourke. Private collection, loan of Nixon Chustz Houston, TX USA, on deposit at les Abattoirs, Musée Frac Occitanie Toulouse






*stirs. 2024. Installaatio: Valettu kumi, sedimenttejä, pigmenttejä, akryyliastia (sisältää syanobakteereista ja muista foto-synteettisistä mikro-organismeista koostuvan mikrobiologisen eko-systeemin, suodatus- ja lämmitys-järjestelmän, sameus- ja pH-anturit, auringon päivittäisen kulun mukaan synkronoidut LED-valot), biologisia rihmoja ja synteettisiä kuituja sisältävät suupuhalletut lasikuplat, tuhka, ruostumaton teräs, alumiini, kupari, liiketunnistimella varustetut kaiuttimet. Äänisuunnittelu, orkestrointi: MARUSKES (Lida Brouskari & Tania Zountsa) Dramaturgia: John O'Rourke



"Olen kiinnostunut olemassaolosta - maailmat, jotka (uudelleen) luon, ovat lakanneet olemasta, eivät ole vielä olemassa tai elävät rinnakkaisissa nykyhetkissä. En näe teoksiani taideteoksina, vaan todellisina elämänmuotoina. Niillä on ääni. Niillä on syke. Niillä on sydämenlyönti. Niillä on rytmi. Ne ovat elossa."

 Marguerite Humeau, 2022

 

Soihdut 21.11.2025–15.3.2026

Näyttelyn pohjakaava













Kuvat kirjoittajan ottamia, 14.12.2025

Ars Fennica 2025 HAMissa, blogiteksti

Helsingin taidemuseo HAMin verkkosivut


Sijainti: Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8, 00100 Helsinki, Suomi

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietokonevirukset taiteena, Museum of Malware Art

Kuva
Länsisataman suuntaan kävellessä, vastapäätä hotelli Clarionia kiinnittyy Wood City -rakennuksessa silmiin kyltti, jossa lukee Museum of Malware Art. Siis haittaohjelmien tai tietokonevirusten museo. Siis sinne Click for Love. Yksityiskohta. Hugo Lankinen, Kasper Hildén/TAIKOA ILOVEYOU, 2000. Windowsin sähköpostimato ILOVEYOU-mato löydettiin 4. toukokuuta 2000. Se kirjoitettiin Filippiineillä, ja se lähetti sähköpostin jokaiselle uhrin osoitekirjassa olevalle yhteyshenkilölle otsikolla "tarkista ystävällisesti liitteenä oleva LOVELETTER, joka tulee minulta" ja liite LOVE-LET-TER-FOR-YOU.TXT.vbs. Liitteen avaaminen tartuttaisi järjestelmän Museo on taloon muuttaneen WithSecure - yhtiön aulatiloissa. Näyttelyyn on näköjään vapaa pääsy. Museoalalla joskus tuskaillaan siitä, että museo- sanaa käytetään kohteissa, jotka eivät välttämättä täytä perinteistä museon määritelmää. Malware-museo näyttää joka tapauksessa keräävän, tallentavan ja esittelevän aihepiiriään, ainakin näillä ...
Lue lisää

Ateneumin taidemuseo ja sen pysyvä näyttely

Kuva
 Museo-opas on hyvä aloittaa kirjaimesta A. Ensimmäiseksi museoksi siis valikoituu Ateneum. Kun kiertää eurooppalaisia kansallisgallerioita, niin usein joutuu ainakin pienempien maiden osalta havainnoimaan aika vaatimattomia näyttelyjä. Esillepano on joskus provinsiaalinen, vaikka taiteilijoissa olisi ainesta enempäänkin. Suomi on kaukana pohjoisessa, joskus saareksikin luonnehdittu maa. Täälläkin sisäänpäin kääntymisen vaara on ilmeinen. Mielestäni museo kuitenkin on onnistunut näyttelyissään Read this text in English here Kuva näyttelystä. Vasemmalla Wäinö Aaltosen Graniittipoika I, 1917–1920. Punainen graniitti Nykyisin hallinnollisesti osana Suomen kansallisgalleriaa toimiva perinteikäs museo sijaitsee aivan Helsingin keskustassa. Vastatapäätä on Eliel Saarisen suunnittelema rautatieasema, joka valmistui vuosina 1909 ja1919. Helsinki vuonna 1900.  Rautatietorin laidalla  (nro2) Atenumin rakennus. Rautatieasema on vielä nykyistä edeltävä Carl Albert Edelfeltin suunnitt...
Lue lisää

Galleria Forum Box. Mervi Kytösalmi-Buhl

Kuva
Forum Box -galleria on Helsingin Sanomien tietojen mukaan myyntiuhan alla. Asia jäi kuitenkin ensimmäisssä vaiheessa pöydällä lautakunnassa Kyseessähän on osuuskunnan kunnostama ja ylläpitämä galleriatila Lönnrotinkadun alapuolisessa kellaritilassa Ruoholahdenrannassa. Tiloiltaan galleria taitaa olla Helsingin persoonallisin ja aikoinaan on ollut hieno idea ottaa tila tällaiseen käyttöön. Gallerian muutostyöt suunnitteli arkkitehti Juhani Pallasmaa. Gallerian profiili on ollut laadukas. Tietämättä tarkemmin, millainen gallerian vuokrasopimus on ja millaisia kustannuksia toiminnasta kaupungille on, konsepti vaikuttaa nykyisellään mallikkaalta. Taiteilijat ovat löytäneet muuten aika hankalasti hyödynnettävälle tilalle käyttötarkoituksen, ja kaupunki mahdollistaa kaiketi suhteellisin pienin kustannuksin vireän kulttuuritoiminnan ja taiteilijoiden ansainnan galleriamyynnin kautta. Tämäntyyppisten toimintakonseptien toivoisi ylipäätään yleistyvän taidekentällä. Ehkä tilan myyntikään...
Lue lisää