Pilvenpitelijä. Essi Kuokkanen Kiasmassa

Kiasman neljännessä kerroksessa on esillä Essi Kuokkasen kiinnostava näyttely. Jos kerrosta ylempänä Sarah Lucas käyttää taiteen tekemiseen laajaa välinearsenaalia sukkahousuista pronssiin, niin Kuokkanen on puhtaasti taidemaalari. Ja hyvä maalari hän onkin


Kuokkanen on nuoremman polven taiteilija. Helsingissä työskentelevä taiteilija on syntynyt Pieksämäellä vuonna 1991 ja valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2020. Nyt vuonna 2025 on vuorossa yksityisnäyttely Kansallisgalleriassa.

Esittelytekstin mukaan näyttelyssä todellisuus ja kuvittelu kietoutuvat toisiinsa kiehtovasti. Teosten maailmat ovat kuin näkyjä, tarinoita ilman selvää alkua tai loppua.

Pilvenpitelijä. 2020, öljy kankaalle. Saastamoisen säätiön taidekokoelma / EMMA - Espoon modernin taiteen museo

Kuokkasen taidetta on myös luonnehdittu siten, että siinä lajien väliset rajat ja yhteydet hämärtyvät; kaikki on yhteydessä. (Finnish Painters -nettisivu). Muista eläinlajeista näyttävät koirat olevan erityisen tärkeitä. Koirat eivät kuitenkaan taida olla vain kuvia koirista, vaan niillä on monimutkaisempia merkityksiä ihmisen ja eläimen välisessä vuorovaikutuksessa.

Maalauksissa oli myös joitakin tunnistettavia paikkoja. Ainakin Kalasataman tornit ja muuta uudisrakentamista tunnistaa kuvien taustalla.

Huonoa käytöstä (levotonta energiaa). 2024, öljy kankaalle. Turun taidemuseo

Sinun onnesi ei ehkä ole minun. 2023, öljy kankaalle. Turun taidemuseo

Henkinen tuki. 2024, öljy kankaalle. Blood Music-kokoelma

Näyttelyn kakkossali oli poikkeuksellisen komea maalaustaiteen esittely. Aiheena koiria, ruokittavia sorsia ja ehkäpä joitakin viittauksia esoteeriseen taiteen perinteeseenkin

Teoksessa "Koiranruokkija" näyttäytyy vihreäkasvoinen ja luurankokätinen henkilö, joka muistuttaa itse taiteilijaa. Koiranruokkija. 2021, öljy kankaalle. Zuzāns-kokoelma

Kuokkasen esillä olevista teoksista useampi näyttää olevan Turun taidemuseon kokoelmista. Taiteilijan teokset epäilemättä sopivat hyvin museon kokoelmiin. Kokoelmavarastossa sijoituspaikka saattaa olla yhden aakkosen päässä suomalaisen surrealismin merkkitekijän Otto Mäkilän ripustusseinästä. Jos näin on, niin paikka on mitä mainioin, museon kokoelmiinhan kuuluvat muun muassa Mäkilän Poésie (1938) ja He näkevät mitä me emme näe (1939).

---

Näyttelyn kuraattorit ovat Max Hannus ja Pia Oksanen.

Näyttely on avoinna 22.2.2025 saakka


Valokuvat näyttelystä 15.10.2025 kirjoittajan



Sijainti: Mannerheiminaukio 2, 00100 Helsinki, Suomi

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietokonevirukset taiteena, Museum of Malware Art

Kuva
Länsisataman suuntaan kävellessä, vastapäätä hotelli Clarionia kiinnittyy Wood City -rakennuksessa silmiin kyltti, jossa lukee Museum of Malware Art. Siis haittaohjelmien tai tietokonevirusten museo. Siis sinne Click for Love. Yksityiskohta. Hugo Lankinen, Kasper Hildén/TAIKOA ILOVEYOU, 2000. Windowsin sähköpostimato ILOVEYOU-mato löydettiin 4. toukokuuta 2000. Se kirjoitettiin Filippiineillä, ja se lähetti sähköpostin jokaiselle uhrin osoitekirjassa olevalle yhteyshenkilölle otsikolla "tarkista ystävällisesti liitteenä oleva LOVELETTER, joka tulee minulta" ja liite LOVE-LET-TER-FOR-YOU.TXT.vbs. Liitteen avaaminen tartuttaisi järjestelmän Museo on taloon muuttaneen WithSecure - yhtiön aulatiloissa. Näyttelyyn on näköjään vapaa pääsy. Museoalalla joskus tuskaillaan siitä, että museo- sanaa käytetään kohteissa, jotka eivät välttämättä täytä perinteistä museon määritelmää. Malware-museo näyttää joka tapauksessa keräävän, tallentavan ja esittelevän aihepiiriään, ainakin näillä ...
Lue lisää

Ateneumin taidemuseo ja sen pysyvä näyttely

Kuva
 Museo-opas on hyvä aloittaa kirjaimesta A. Ensimmäiseksi museoksi siis valikoituu Ateneum. Kun kiertää eurooppalaisia kansallisgallerioita, niin usein joutuu ainakin pienempien maiden osalta havainnoimaan aika vaatimattomia näyttelyjä. Esillepano on joskus provinsiaalinen, vaikka taiteilijoissa olisi ainesta enempäänkin. Suomi on kaukana pohjoisessa, joskus saareksikin luonnehdittu maa. Täälläkin sisäänpäin kääntymisen vaara on ilmeinen. Mielestäni museo kuitenkin on onnistunut näyttelyissään Read this text in English here Kuva näyttelystä. Vasemmalla Wäinö Aaltosen Graniittipoika I, 1917–1920. Punainen graniitti Nykyisin hallinnollisesti osana Suomen kansallisgalleriaa toimiva perinteikäs museo sijaitsee aivan Helsingin keskustassa. Vastatapäätä on Eliel Saarisen suunnittelema rautatieasema, joka valmistui vuosina 1909 ja1919. Helsinki vuonna 1900.  Rautatietorin laidalla  (nro2) Atenumin rakennus. Rautatieasema on vielä nykyistä edeltävä Carl Albert Edelfeltin suunnitt...
Lue lisää

Galleria Forum Box. Mervi Kytösalmi-Buhl

Kuva
Forum Box -galleria on Helsingin Sanomien tietojen mukaan myyntiuhan alla. Asia jäi kuitenkin ensimmäisssä vaiheessa pöydällä lautakunnassa Kyseessähän on osuuskunnan kunnostama ja ylläpitämä galleriatila Lönnrotinkadun alapuolisessa kellaritilassa Ruoholahdenrannassa. Tiloiltaan galleria taitaa olla Helsingin persoonallisin ja aikoinaan on ollut hieno idea ottaa tila tällaiseen käyttöön. Gallerian muutostyöt suunnitteli arkkitehti Juhani Pallasmaa. Gallerian profiili on ollut laadukas. Tietämättä tarkemmin, millainen gallerian vuokrasopimus on ja millaisia kustannuksia toiminnasta kaupungille on, konsepti vaikuttaa nykyisellään mallikkaalta. Taiteilijat ovat löytäneet muuten aika hankalasti hyödynnettävälle tilalle käyttötarkoituksen, ja kaupunki mahdollistaa kaiketi suhteellisin pienin kustannuksin vireän kulttuuritoiminnan ja taiteilijoiden ansainnan galleriamyynnin kautta. Tämäntyyppisten toimintakonseptien toivoisi ylipäätään yleistyvän taidekentällä. Ehkä tilan myyntikään...
Lue lisää